tulin äsken kotiin helsingistä, kävin iskällä kahvilla ja oli kiva nähdä pitkästä aikaa. tulin kotiin ruuhkabussilla ja istuin siinä ja mietin että osaisinpa olla niin iloinen useammin. mutta ehkä mä opettelen. oon niin kyllästynyt siihen että ensin kaikki on ihanasti ja kohta taas ihan perseestä. koska oikeasti (melkeinpä voi sanoa) kaikki on hyvin. kun sitten pääsin kotiin niin täällähän oli ovi auki jälleen kerran ja kauheet huudot menossa. joten hei hei sinne meni sekin iloisuus. mahtavaa eikö?
oon liian väsynyt oikeasti
NOH mutta minun tekemät suklaakeksit onnistu tosi hyvin ja kaikki ketä on syöny niitä niin on tykänny! olen ylpeä. josta tulikin mieleen että vihdoin sain hommattua työssäoppimiseen paikan! jes jes jes
PS. 6kk villen kanssa ♥
autokouluun mars!! miksen vaan mene, ei se voi olla näin vaikeaa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti